Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Kulttuuriperintötietopankki-hanke alkaa olla loppusuoralla. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet kerättyä hienoja muistoja ja tarinoita pankkiin. Hankkeen aikana olemme myös tavanneet raumalaisia ja kuulleet heidän muistojaan ja iloinneet siitä, kuinka mukavaa onkaan ollut kokoontua yhteen muistelemaan ja keskustelemaan, jakamaan sitä omaa ja samalla yhteistä kulttuuriperintöä. Suuri kiitos siitä kaikille! Kuten otsikosta voi päätellä, hankkeen aikana kerätystä materiaalista osa on nyt koottu verkkonäyttelyyn, johon jokainen halukas pääsee tutustumaan mobiilisti. Verkkonäyttely koostuu kolmesta aihealueesta, niistä samoista joista aineistonkeruutkin olivat , Lapsuuden paikat, Paikannimet sekä Tunteiden paikat . Jokaiseen aihealueeseen on valittu raumalaisten itsensä ilmoittamia ja kertomia muistoja eri ajoilta aina 1930-luvulta 2010-luvulle. Verkkonäyttely on toteutettu Momeo Oy:n Tarinasoitin Seinätön museo pohjalle, jossa Rauman museolla on jo muutama muu mobiiliopaskin valmiin...

Vanhan Rauman Siurus vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanha Rauma vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanhan Rauman Latri vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Elämme poikkeuksellisia aikoja. Sen enempää tästä maailman tilanteesta ei tällä hetkellä voi sanoa. Nyt kun ympärillä olevat päivittäiset toiminnot ovat rajoittuneet minimiin voi mainiosti käydä merkitsemässä karttapalveluumme avoinna olevien kyselyiden paikannimiä Raumalta sekä Tunteiden paikkoja Vanhasta Raumasta . Paikannimiä onkin tullut palveluun mukavasti sekä itsekeksittyjä vain omassa käytössä olevia sekä yleisesti tunnettuja, molempia. Hauskaa on ollut lukea, millaisia nimiä sitä kaupunkilaisille on ajan saatossa käyttöön syntynyt. Tunteitakin on kerrottu, mikä on todella ilahduttavaa. Ilon, onnen ja pelon paikkamerkintöjä on tallennettu. Molempia saa tulla kuitenkin vielä lisää, joten alla olevista linkeistä pääsee niitä merkkaamaan. app.maptionnaire.com/fi/7497 app.m...

Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin. Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarko...

Nyt on aika alkaa tallettaa paikannimistöä Raumalta. Käy osoitteessa app.maptionnaire.com/fi/7497 laittamassa karttaan oma paikkasi ja sen nimi. Paikka ja paikannimi voivat olla yleisesti tunnettuja ja tiedettyjä tai sitten ihan sinun omasi ja omakeksimäsi. Jos sinulla on nimelle tai paikalle jokin tarina tai siihen liittyy jokin muisto jaa se meille! Aineisto tallentuu museon kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire-karttapalveluun ja sieltä edelleen museon kokoelmiin. Sans se meill ja nyt yhdessä tallettamaan! Kirjoittaja: Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo  

Paikannimet ovat tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä. Vanhat paikannimet kertovat alueen historiasta ja menneisyydestä. Paikannimissä näkyy usein myös alueen geologia ja biologia, kun nimeen on yhdistynyt esimerkiksi sanoja, järvi, vuori ja ranta. Monissa nimissä näkyy usein myös alueen asutushistoria, kulttuuri, ihmisten aikaansaannokset ja tapahtumat. Paikannimet ovat myös osa kansanperinnettä. Ne kertovat, mitkä paikat ovat aikojen kuluessa olleet ihmisten mielestä nimeämisen arvoisia ja merkityksellisiä kohteita. Nimet syntyvät ihmisten, kielen ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ne luovat mielikuvia paikasta, sitovat paikkaan tunteita ja rakentavat paikan identiteettiä. Rauman merikolun tornista kuvattu näkymä kohti Rauman keskustaa, nykyistä Vanhaa Raumaa. Nykyisen Kalliokadun varrella olevaa korttelia on kutsuttu Susikortteliksi, jonka vanhimmat talot ovat valmistuneet 1907-1908. Kuva: Rauman museon kokoelmat Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla...

Museo on kulttuuriperintöorganisaatio. Museon tehtävänä on tallettaa, vaalia ja esitellä kulttuuriperintöä, mutta yksinään se ei voi rakentaa elävää ja yhteisön omakseen kokemaa kulttuuriperintöä.  Perinteinen museon rooli on ollut menneisyyden jälkien tuottaminen esille eritoten näyttelytoiminnan kautta. Nyt käynnistyvä projekti ilmentää ajattelutavan muutosta. Museon tulee toimia yhteydessä yhteisöönsä. Parhaimmillaan se voi toiminnallaan edesauttaa yhteisöllisyyden kehittymistä. Kulttuuriperintö voidaan jakaa aineettomaan- ja aineelliseen kulttuuriperintöön. Aineellista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi rakennukset ja erilaiset esineet. Aineeton kulttuuriperintö puolestaan ilmenee esimerkiksi tarinoina, käytäntöinä ja määrittelytapoina (ks. esim. Karhunen 2014, 34). Aineeton kulttuuriperintö voidaan nähdä kulttuurin aineettomina muotoina, jotka auttavat yhteisöjä muistamaan menneisyyttään ja tapojaan sekä rakentamaan identiteettiään, yhteisöään ja paikallisuuttaan nykyisyyd...

Olen aloittanut hanketyöntekijänä Rauman museon ja Uudenkaupungin museon yhteisessä Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hankkeessa. Mielenkiinnolla odotan hankkeen käynnistymistä ja sen etenemistä. Elävän kulttuuriperinnön tallettaminen yhteiseen muistiin on tärkeää, sillä koskaan ei voi tietää, milloin se lakkaa olemasta. Ja silloin on jo myöhäistä. Olen koulutukseltani kansatieteilijä ja saanut oppini Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessa Turussa. Kansatieteilijät ovat perinteisesti olleet muistitiedon ja kulttuuriperinnön kerääjiä ja tallettajia, ja jo varhaiset kansatieteilijät 1800-luvun lopulla keräsivät suomalais-ugrilaisten kansojen perinteitä ja muistitietoa. 1920-luvulla fokus siirtyi kohti kotimaata ja sen maaseudun elämäntavan tutkimusta ja tallennusta. 1960-luvulla katseet siirtyivät maalta kaupunkeihin professori Ilmar Talven johdolla ja tutkimuksen ja tallettamisen painopiste muuttui kaupungin ja teollisen perinnön tutkimiseen. Ainakin opintojeni pohjal...

Hanke alkaa virallisesti 1.9.2019., mutta aloittelemme jo tässä kesän aikana blogin muodossa. Rauman kaupunki, ja siellä Rauman museo toimii hankkeen vetäjänä, ja hankepartnerina on Uudenkaupungin museo. On hienoa, että kaksi suhteellisen pientä museota pääsevät yhdistämään osaamistaan tällaisen hankkeen puitteissa. Toivottavasti myös vielä haussa oleva hanketyöntekijä ehtii aloittamaan työnsä jo 1.9. Hanketyöntekijän haku päättyy muuten 31.7., joten vielä ehtii myös hakea. Työtehtehtävät ovat varmasti mielenkiintoisia ja haastaviakin. Hakea voi kuntarekryn kautta: https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/hanketyontekija-rauman-museo-rau-25-142-19/?r=4 Tämän hankkeen alkujuuret ovat jo päättyneessä Living with Cultural Heritage - hankkeessa. Rauman kaupungin vetämässä Interreg Central Baltic  -ohjelman rahoittamassa hankkeessa partnereina olivat Kuldiga ja Aizpute Latviassa sekä Visby Ruotsissa. Liviheri-hankkeessa kehitettiin Toolkit for Co-Creation of Cultural Heritage D...