Tekstit

Näytetään tunnisteella perinteet merkityt tekstit.

Vappuja!

Kuva
Vapunviettoa Raumalla 2005. Kuva: Rauman museo Kevät on vuotuisjuhlien aikaa. Laskiaisesta pääsiäiseen ja vapun kautta helatorstaihin ja helluntaihin ja siitä juhannukseen. Jokaiseen vuotuisjuhlaan on kuulunut Suomessa omia perinteitä, niin kirkollisia kuin maallisiakin. Laskiainen ja pääsiäinen on jo vietetty ja käsitelty ja nyt vuoron saa vappu. Vappua eli pyhimys Valburgin päivää toukokuun ensimmäisen on juhlittu jo keskiajalla. Valburg oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka ajan tavan mukaan laitettiin kymmenen vuoden ikäisenä luostariin. Kyseinen luostari oli tarkoitettu erityisesti naisille, jotka eivät menneet naimisiin. Valburg lähti vuonna 748 Englannista veljensä Willibaldin kanssa Saksaan tekemän lähetystyötä, levittämään ja juurruttamaan kristinuskoa. Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä, ja laiva joutui merihätään. Legendan mukaan Valburg rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui satamaan. Sen tähden hän on yhä m...

”Joulu on aikanans ja juhannus on paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee”

Kuva
Hauskaa Pääsiäistä postikortti 1940-luvulta. Kuva: Finna / Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat Pääsiäinen paiskelee, sanoo sanonta. Pääsiäinen onkin kaikkien liikkuvien kirkkopyhien napa, jonka mukaan laskiainen, palmusunnuntai, helatorstai, helluntai ja kolminaisuuden sunnuntait määräytyvät. Pääsiäisen viettoaika vaihtelee maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 26. päivään ja useimmat pääsiäiset asettuvat huhtikuuhun, niin tänäkin vuonna. Pääsiäistä määrättäessä noudatetaan ikivanhaa laskelmaa, 532 vuoden jaksoa, joka perustuu kuun kiertoon. Laskukaava muodostuu kahdesta vanhasta havainnosta eli, että kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä, ja että vuodessa olevat sunnuntaipäivät ja muut viikonpäivät sattuvat aina joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Kun nämä luvut kerrotaan keskenään, saadaan 532 eli suuri pääsiäiskierros. Pääsiäinen on siis aina 532 vuoden kuluttua samana päivänä. Mitä perinteitä ja tapoja pääsiäiseen sitten on kuulunut ja kuuluu ehkä edel...

Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä! – Laskiainen ja sen perinteet

Kuva
Tänään on laskiaistiistai, joten kerrotaanpa vähän aiheesta ja siitä millaista laskiaista Raumalla on vietetty. Laskiainen liittyy kirkollisiin juhliin ja sen ajankohta määräytyy pääsiäisen mukaan. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsisäistä, jolloin se voi olla aikaisintaan 8. päivä helmikuuta ja myöhäisintään 7. päivä maaliskuuta. Varsinainen laskiainen on kuitenkin vasta seuraavana tiistaina, josta ennen alkoi pääsiäiseen kestävä paaston aika. Laskiainen on ollut ollut katolisella ajalla kevätpaaston alkamisjuhla, ja nykyinen nimitys laskiainen on saatu sanasta laskea eli laskeutuminen paastoon. Samalla tavalla nimitys pääsiäinen on peräisin paastosta pääsemisestä. Kansanomaisena juhlana laskiainen on aikojen saatossa sisällyttänyt itseensä runsaan määrän erilaisia tapoja, perinteitä ja uskomuksia.   Vanhat laskiaisperinteet kansan keskuudessa ovat olleet pääosin naisiin ja naisten töihin liittyviä. Pellavaan, hamppuun ja villaan sekä karjanhoitoon o...