Paikannimet kulttuuriperintönä

Paikannimet ovat tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä. Vanhat paikannimet kertovat alueen historiasta ja menneisyydestä. Paikannimissä näkyy usein myös alueen geologia ja biologia, kun nimeen on yhdistynyt esimerkiksi sanoja, järvi, vuori ja ranta. Monissa nimissä näkyy usein myös alueen asutushistoria, kulttuuri, ihmisten aikaansaannokset ja tapahtumat. Paikannimet ovat myös osa kansanperinnettä. Ne kertovat, mitkä paikat ovat aikojen kuluessa olleet ihmisten mielestä nimeämisen arvoisia ja merkityksellisiä kohteita. Nimet syntyvät ihmisten, kielen ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ne luovat mielikuvia paikasta, sitovat paikkaan tunteita ja rakentavat paikan identiteettiä.

Rauman merikolun tornista kuvattu näkymä kohti Rauman keskustaa, nykyistä Vanhaa Raumaa. Nykyisen Kalliokadun varrella olevaa korttelia on kutsuttu Susikortteliksi, jonka vanhimmat talot ovat valmistuneet 1907-1908. Kuva: Rauman museon kokoelmat

Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla kohde voidaan paikantaa ja löytää. Vaikka perinteiset paikannimet – asumusten, viljelysten, metsien, soiden ja vesien nimet – ovat syntyneet pääosin puheessa, epävirallisina niminä, niiden sujuva käyttö koko yhteiskunnassa edellyttää, että kukin nimi kirjoitetaan sovitulla tavalla eli yhteisten normien mukaisesti. Vanhimmat suomalaiset paikannimet saattavat olla jopa jo kolmekin vuosituhatta vanhoja, ja uusia nimiä syntyy joka päivä.

Myös omaa lähielinympäristöä jäsennetään nimien avulla. Usein ohikulkemilleen paikoille saattaa keksiä jotain ihan omia nimiä, jotka ehkä juontuvat niiden ulkonäöstä tai jostain, mitä niissä ehkä tehdään tai mitä siellä mahdollisesti tapahtuu. Usein lasten suussa tutuille paikoille syntyy omia nimityksiä. Eri leikkipuistot esimerkiksi voivat saada nimityksiä, mitkä viittaavat niiden toiminnallisuuteen tai johonkin tiettyyn yksityiskohtaan puistossa. Puisto, jossa on iso naruista tehty kiipeilyteline, saa nimen Narupuisto tai puisto, jossa on koristeena betonisia porsaita saa nimen Possupuisto. Nämä itsekeksityt nimet siirtyvät käyttöön perheen sisällä ja ehkä laajemminkin kavereille ja tuttaville. Vaikka nimet eivät olekaan virallisia paikannimiä, kertovat ne jotain siitä ajasta, jolloin ne ovat syntyneet sekä siitä, mihin niiden keksijä on kiinnittänyt huomiotaan. Se on arvokasta kulttuuriperintöä juuri siitä ajasta.

Museon seuraavassa muisteluillassa kerätään paikannimiä ja tarinoita ja muistoja niiden takaa. Nimet voivat olla virallisia ehkä jo unohdettuja tai käytöstä poistuneita tai nykypäivän itse keksittyjä omassa käytössä olevia. Pääalueena on Vanha Rauma, mutta muidenkin Rauman alueiden nimiä, tarinoita ja muistoja otetaan mielellään vastaan. Museon muisteluillassa voi tallettaa itse omat tietonsa kulttuuriperintöpankkina toimivaan sovellukseen tai kertoa niistä museo henkilökunnalle. Tarkoituksena on myös kokoontua yhteen ja muistella ja jakaa yhdessä omia muistoja ja tarinoita.

Kulttuuriperintötietopankin muisteluilta aiheena paikannimet 12.2.2020 klo 18-20 Rauman museon Marelassa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo