Olen aloittanut hanketyöntekijänä Rauman museon ja Uudenkaupungin museon yhteisessä Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hankkeessa. Mielenkiinnolla odotan hankkeen käynnistymistä ja sen etenemistä. Elävän kulttuuriperinnön tallettaminen yhteiseen muistiin on tärkeää, sillä koskaan ei voi tietää, milloin se lakkaa olemasta. Ja silloin on jo myöhäistä.
Olen koulutukseltani kansatieteilijä ja saanut oppini Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessa Turussa. Kansatieteilijät ovat perinteisesti olleet muistitiedon ja kulttuuriperinnön kerääjiä ja tallettajia, ja jo varhaiset kansatieteilijät 1800-luvun lopulla keräsivät suomalais-ugrilaisten kansojen perinteitä ja muistitietoa. 1920-luvulla fokus siirtyi kohti kotimaata ja sen maaseudun elämäntavan tutkimusta ja tallennusta. 1960-luvulla katseet siirtyivät maalta kaupunkeihin professori Ilmar Talven johdolla ja tutkimuksen ja tallettamisen painopiste muuttui kaupungin ja teollisen perinnön tutkimiseen. Ainakin opintojeni pohjalta koen sopivani tähän hankkeeseen kuin nenä päähän.
Opintojeni lisäksi olen työskennellyt eri museoissa sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa erityisesti museokokoelmien parissa. Tutuksi ovat tulleet niin varsinaissuomalainen maatalousesineistö kuin raumalainen merenkulunesineistö aina purjelaivoista nykyaikaisiin laivanrakennusesineisiin asti.
Hankkeessa tullaan keräämään Vanhan Rauman alueelta sekä Uudenkaupungin ruutukaava-alueelta aineetonta kulttuuriperintöä ja tallettamaan se kulttuuriperintötietopankkina toimivaan tiedonkeräys- ja tallentamissovellukseen. Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa käytäntöjä, tietoja ja taitoja, jotka yhteisöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa. Aineettomaan kulttuuriperintöön sisällytetään kaikki ei-esineellinen perintö riippumatta siitä, missä yhteisön tai yhteiskunnan kerrostumassa se on syntynyt ja esiintynyt. Aineetonta kulttuuriperintöä voivat olla esimerkiksi muistitieto paikannimistä, lapsuusmuistot ja tarinat lapsuudesta tai millaista on lapsiperheen näkökulmasta asua Vanhassa Raumassa tänä päivänä. Aineettoman kulttuuriperinnön rinnalla voidaan hankkeen aikana tallentaa museon kokoelmiin esimerkiksi myös teemoihin sopivia valokuvia eli aineellista kulttuuriperintöä. Keräämistä varten pidetään kaikille kiinnostuneille avoimia työpajoja, joissa on mahdollista tulla kertomaan ja itsekin tallentamaan omia muistoja tai materiaalia. Työpajoja tullaan järjestämään Raumalla tämän syksyn ja ensi kevään aikana yhteensä neljä sekä Uudessakaupungissa kaksi. Jokaisella työpajalla tulee olemaan oma teema, jonka ympärillä liikutaan. Työpajat toimivat myös yhteisöllisyyden rakentajina alueella, jonka on havaittu hiipuneen esimerkiksi Vanha Rauman alueella menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.
Tartunkin nyt suhteellisen varmin käsin tämän hankkeen eteeni tuomiin haasteisiin ja odotan innolla mitä pankkiin tullaan saamaan. Tulevista työpajoista ja niiden teemoista kerrotaan tarkemmin myöhemmin, mutta toivottavasti moni Vanhan Rauman ja Uudenkaupungin asukas lähtee mukaan yhteiselle tielle tallettamaan sitä itselle tärkeää jokapäiväistä elävää kulttuuriperintöä. Nähdään työpajoissa!
Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke
Rauman museo
noora.jokinen@rauma.fi
Tartunkin nyt suhteellisen varmin käsin tämän hankkeen eteeni tuomiin haasteisiin ja odotan innolla mitä pankkiin tullaan saamaan. Tulevista työpajoista ja niiden teemoista kerrotaan tarkemmin myöhemmin, mutta toivottavasti moni Vanhan Rauman ja Uudenkaupungin asukas lähtee mukaan yhteiselle tielle tallettamaan sitä itselle tärkeää jokapäiväistä elävää kulttuuriperintöä. Nähdään työpajoissa!
Kommentit
Lähetä kommentti
Hei,
Kiitos kommentistasi!