Paikannimet talteen!

Nyt on aika alkaa tallettaa paikannimistöä Raumalta.

Käy osoitteessa app.maptionnaire.com/fi/7497 laittamassa karttaan oma paikkasi ja sen nimi. Paikka ja paikannimi voivat olla yleisesti tunnettuja ja tiedettyjä tai sitten ihan sinun omasi ja omakeksimäsi. Jos sinulla on nimelle tai paikalle jokin tarina tai siihen liittyy jokin muisto jaa se meille!

Aineisto tallentuu museon kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire-karttapalveluun ja sieltä edelleen museon kokoelmiin.

Sans se meill ja nyt yhdessä tallettamaan!



Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo


 

Kommentit

Lähetä kommentti

Hei,

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanha Rauma, osa I: Historiaa

Kuva
Vanha Rauma on nykyään osa kaupungin kokonaisuutta. Keskellä kaupunkia sijaitseva Vanhan Rauman puutaloalue on Rauman kaupungin vanhin osa. Kaupunki on ajan saatossa kasvanut ja levinnyt Vanhan Rauman ympärille. Vanha Rauma oli käytännössä koko kaupunki aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Rauman alue koostuu jo keskiajalla tunnetusta Rauman kauppapaikasta ja siihen 1600-luvulla liitetyistä kortteleista. Keskiaikaisesta Raumasta tai sen rakennustavasta ei ole säilynyt tietoja. Keskiajasta on kuitenkin todisteena vielä tänäkin päivänä 1300-luvun lopulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä 1400-luvun alkupuolella valmistunut Pyhän Ristin kirkko. Rauman asemakaavasta on yhä hahmotettavissa keskiaikaisia piirteitä, jossa kaupunki rakentuu yhden pääkadun varteen. Vanhassa Raumassa tämä katu on nykyinen Kauppakatu. Vanhimman kaupunkiasutuksen on arveltu olleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kalatorin tienoilla, jossa rantaviiva kulki vielä 1300-luvulla. Rauman Kalatori 1
Lue lisää

Knuutpuk – Nuuttipukkiperinne Raumalla

Kuva
Nuuttipukit kierroksella Raumalla Sampaanalalla vuonna 1969 tai 1970. Kuva: Rauman museon kokoelmat Joulunajan klassikkosanontahan kuuluu ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Sanonta kertoo perinteisen suomalaisen joulunajan alkamisesta ja päättymisestä. Perinteisen ajanlaskun mukaan joulukausi alkoi Tuomaan päivästä (21.12.) ja päättyi Nuutin päivään, joka nykyään on 13.1. mutta ennen vuotta 1708 se oli 7.1. heti loppiaisen jälkeen. Tätä 7.1. ollutta päivää on kutsuttu ja paikoin varmasti kutsutaan edelleenkin vanhaksi nuutiksi  ja myöhäisempää uudeksi nuutiksi . Päivä on ollut myös se, johon joulurauhan on katsottu päättyneen. Nuuttiperinne on useimmiten liittynyt vanhaan nuuttiin, eli loppiaisen jälkeiseen päivään, vaikka Nuutin päivä on jo lähes kolme vuosisataa ollut pohjoismaisissa almanakoissa 13.1. Vanha nuutti on alkuperäinen, Pyhän Knutin, 1100-luvulla kuolleen tanskalaisen herttuan, Knut Lavardin muistopäivä. Tammikuun 13. päivän toinen nimi ruo
Lue lisää

Vappuja!

Kuva
Vapunviettoa Raumalla 2005. Kuva: Rauman museo Kevät on vuotuisjuhlien aikaa. Laskiaisesta pääsiäiseen ja vapun kautta helatorstaihin ja helluntaihin ja siitä juhannukseen. Jokaiseen vuotuisjuhlaan on kuulunut Suomessa omia perinteitä, niin kirkollisia kuin maallisiakin. Laskiainen ja pääsiäinen on jo vietetty ja käsitelty ja nyt vuoron saa vappu. Vappua eli pyhimys Valburgin päivää toukokuun ensimmäisen on juhlittu jo keskiajalla. Valburg oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka ajan tavan mukaan laitettiin kymmenen vuoden ikäisenä luostariin. Kyseinen luostari oli tarkoitettu erityisesti naisille, jotka eivät menneet naimisiin. Valburg lähti vuonna 748 Englannista veljensä Willibaldin kanssa Saksaan tekemän lähetystyötä, levittämään ja juurruttamaan kristinuskoa. Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä, ja laiva joutui merihätään. Legendan mukaan Valburg rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui satamaan. Sen tähden hän on yhä m
Lue lisää