Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Nuuttipukit kierroksella Raumalla Sampaanalalla vuonna 1969 tai 1970. Kuva: Rauman museon kokoelmat Joulunajan klassikkosanontahan kuuluu ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Sanonta kertoo perinteisen suomalaisen joulunajan alkamisesta ja päättymisestä. Perinteisen ajanlaskun mukaan joulukausi alkoi Tuomaan päivästä (21.12.) ja päättyi Nuutin päivään, joka nykyään on 13.1. mutta ennen vuotta 1708 se oli 7.1. heti loppiaisen jälkeen. Tätä 7.1. ollutta päivää on kutsuttu ja paikoin varmasti kutsutaan edelleenkin vanhaksi nuutiksi  ja myöhäisempää uudeksi nuutiksi . Päivä on ollut myös se, johon joulurauhan on katsottu päättyneen. Nuuttiperinne on useimmiten liittynyt vanhaan nuuttiin, eli loppiaisen jälkeiseen päivään, vaikka Nuutin päivä on jo lähes kolme vuosisataa ollut pohjoismaisissa almanakoissa 13.1. Vanha nuutti on alkuperäinen, Pyhän Knutin, 1100-luvulla kuolleen tanskalaisen herttuan, Knut Lavardin muistopäivä. Tammikuun 13. päivän toinen nimi ruo

Sieltä se joulu taas tänäkin vuonna tulla jollottaa. Vanha Raumakin on puettu jouluiseen asuun, valot ja köynnökset ovat paikoillaan tuomassa valoa pimeyden keskelle. Kauppakatu jouluvalaistuksessa vuonna 2019. Kuvat: Noora Jokinen Niin kuin muuallakin Suomessa myös Raumalla joulu on aina ollut yksi vuoden suurimmista kirkollisista juhlista, jota suuresti ja riemullisesti on vietetty. Vanhan Rauman jouluvalaistus on otettu ilmeisesti käyttöön sotien jälkeen ja ollut ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten ilona vuonna 1949. Sitä ennen ihmiset valaisivat omia pihojaan ja esimerkiksi 1800-luvulla oli jouluaattona tapana laittaa kynttilälyhty asuntojen päätyihin tai tilapäisiin salkopuihin valaisemaan seuraavaa jouluaamua. Rauman ensimmäinen joulukatu vuonna 1949. Kuva: Rauman museon kokoelmat. Kauppakadun jouluvalot vuodelta 2001. Kuva: Rauman museo. Vanhan Rauman kaduilla ja toreilla on myös joulunajan kauppa käynyt vilkkaana, kun ihmiset hankkivat jou