Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Vapusta on vierähtänyt tovi ja kesä on vihdoinkin alkanut. Vanha Rauma alkaa olla kauneimmillaan kesäisessä asussaan, pihat ovat vehreitä ja värikkäitä. Ihmisiäkin on alkanut näkyä kaduilla ja toreilla pitkän hiljaisen kevään jälkeen. Mukavaa nähdä taas Vanhan Rauman elävän ja palaavan takaisin normaalimpaan arkeen. Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Hankkeessa elellään tällä hetkellä pientä suvantovaihetta. Aineistonkeruu on saatu pääosin suoritettua kyselyiden avulla ja ihan mukavasti sitä saatiinkin. Raumalla paikannimet oli suosituin aihe mutta lapsuusmuistoja ja tunteiden paikkojakin jaettiin mukavasti. Parasta onkin ollut lukea raumalaisten muistoja ja kokemuksia vuosien varrelta aina nykypäivään asti. Lämmin kiitos niistä kaikista. Kaikki kolme Rauman kyselyä ovat edelleen avoinna, jos haluaa vielä käydä tallettamassa muistojaan museon kokoelmiin. Linkit kyselyihin ovat tekstin lopussa. Myös Uudessakaupu...

Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin. Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarko...

Sieltä se joulu taas tänäkin vuonna tulla jollottaa. Vanha Raumakin on puettu jouluiseen asuun, valot ja köynnökset ovat paikoillaan tuomassa valoa pimeyden keskelle. Kauppakatu jouluvalaistuksessa vuonna 2019. Kuvat: Noora Jokinen Niin kuin muuallakin Suomessa myös Raumalla joulu on aina ollut yksi vuoden suurimmista kirkollisista juhlista, jota suuresti ja riemullisesti on vietetty. Vanhan Rauman jouluvalaistus on otettu ilmeisesti käyttöön sotien jälkeen ja ollut ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten ilona vuonna 1949. Sitä ennen ihmiset valaisivat omia pihojaan ja esimerkiksi 1800-luvulla oli jouluaattona tapana laittaa kynttilälyhty asuntojen päätyihin tai tilapäisiin salkopuihin valaisemaan seuraavaa jouluaamua. Rauman ensimmäinen joulukatu vuonna 1949. Kuva: Rauman museon kokoelmat. Kauppakadun jouluvalot vuodelta 2001. Kuva: Rauman museo. Vanhan Rauman kaduilla ja toreilla on myös joulunajan kauppa käynyt vilkkaana, kun ihmiset hankkivat jou...

Vanha Rauma on pullollaan historiaa, se on jo selvää. Vanhan Rauman kaduilla kävellessä, voi uppoutua menneeseen ja kuvitella kuulevansa hevosen kavioiden kopinan mukulakivillä. Vanhan Rauman sokkeloiset kadut pitävät sisällään monia tarinoita. Kadulle päin suljetut pihat herättävät kävijän uteliaisuuden, josko jostain portin tai aidan raosta voisi vähän kurkistaa. Talot ja kadut ovat nähneet paljon. Erilaisia aikoja, erilaisia ihmisiä, erilaisia kohtaloita. Ne ovat nähneet, miten maailma ja kaupunki niiden ympärillä muuttuu ja kasvaa, hiljaisina ne seuraavat taustalla. Vuodesta toiseen.   Vanhan Rauman talojen ulkoasut ovat pääosin peräisin 1890-luvulta. Ajalta, jolloin Raumalla oli yksi suurimmista purjelaivastoista maassamme. Kaupungissa elettiin purjelaivojen kulta-aikaa, jolloin kaupungin laivanvarustajat vaurastuivat harjoittamallaan purjelaivamerenkululla ja kauppapurjehduksella. Kaupungissa oli useita mahtavia laivanvarustajia sekä paljon taitavavia, kuuluisiakin meri...

Tämän viikon maanantaina Vanhan Rauman pihoilla ja kujilla pyöri pieni joukko museolaisia testaamassa, millaista olisi olla postinjakaja Vanhan Rauman alueella. Sokkeloisista kaduista, eriskummallisista porteista ja postilaatikoista selvittiin ja kysely on, mitä todennäköisimmin, saatu jaettua suurimpaan osaan asunnoista. Asukkaat ovat varmasti saaneet pienet naurut ikkunasta seurattuaan tätä museolaisten tutkimusretkeä alueella. Oli todella mielenkiintoista seikkailla pihoilla ja kujilla ja päästä kurkistamaan aidattujen pihojen porteista sisään. Siinä sai kerralla aimo annoksen historiaa imaistua itseensä. Hienoa oli myös kokea se ahaa-elämys, kun tajusi vihdoin erilaisten vanhojen porttien avausmekanismin. Se jos jokin oli voitto tällaiselle nykytekniikan ihmiselle! Lisäksi Suomen syksy tarjosi kyllä parastaan auringon ja lämpimän sään merkeissä. Aina välillä tekee hyvää poistua tietokoneen ja työpöydän äärestä ulos aistimaan Vanhan Rauman tunnelmaa. Ja tulihan siinä askelmittarii...

Vanha Rauma on nykyään osa kaupungin kokonaisuutta. Keskellä kaupunkia sijaitseva Vanhan Rauman puutaloalue on Rauman kaupungin vanhin osa. Kaupunki on ajan saatossa kasvanut ja levinnyt Vanhan Rauman ympärille. Vanha Rauma oli käytännössä koko kaupunki aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Rauman alue koostuu jo keskiajalla tunnetusta Rauman kauppapaikasta ja siihen 1600-luvulla liitetyistä kortteleista. Keskiaikaisesta Raumasta tai sen rakennustavasta ei ole säilynyt tietoja. Keskiajasta on kuitenkin todisteena vielä tänäkin päivänä 1300-luvun lopulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä 1400-luvun alkupuolella valmistunut Pyhän Ristin kirkko. Rauman asemakaavasta on yhä hahmotettavissa keskiaikaisia piirteitä, jossa kaupunki rakentuu yhden pääkadun varteen. Vanhassa Raumassa tämä katu on nykyinen Kauppakatu. Vanhimman kaupunkiasutuksen on arveltu olleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kalatorin tienoilla, jossa rantaviiva kulki vielä 1300-luvulla. Rauman Kalatori 1...

Museo on kulttuuriperintöorganisaatio. Museon tehtävänä on tallettaa, vaalia ja esitellä kulttuuriperintöä, mutta yksinään se ei voi rakentaa elävää ja yhteisön omakseen kokemaa kulttuuriperintöä.  Perinteinen museon rooli on ollut menneisyyden jälkien tuottaminen esille eritoten näyttelytoiminnan kautta. Nyt käynnistyvä projekti ilmentää ajattelutavan muutosta. Museon tulee toimia yhteydessä yhteisöönsä. Parhaimmillaan se voi toiminnallaan edesauttaa yhteisöllisyyden kehittymistä. Kulttuuriperintö voidaan jakaa aineettomaan- ja aineelliseen kulttuuriperintöön. Aineellista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi rakennukset ja erilaiset esineet. Aineeton kulttuuriperintö puolestaan ilmenee esimerkiksi tarinoina, käytäntöinä ja määrittelytapoina (ks. esim. Karhunen 2014, 34). Aineeton kulttuuriperintö voidaan nähdä kulttuurin aineettomina muotoina, jotka auttavat yhteisöjä muistamaan menneisyyttään ja tapojaan sekä rakentamaan identiteettiään, yhteisöään ja paikallisuuttaan nykyisyyd...

Hanke alkaa virallisesti 1.9.2019., mutta aloittelemme jo tässä kesän aikana blogin muodossa. Rauman kaupunki, ja siellä Rauman museo toimii hankkeen vetäjänä, ja hankepartnerina on Uudenkaupungin museo. On hienoa, että kaksi suhteellisen pientä museota pääsevät yhdistämään osaamistaan tällaisen hankkeen puitteissa. Toivottavasti myös vielä haussa oleva hanketyöntekijä ehtii aloittamaan työnsä jo 1.9. Hanketyöntekijän haku päättyy muuten 31.7., joten vielä ehtii myös hakea. Työtehtehtävät ovat varmasti mielenkiintoisia ja haastaviakin. Hakea voi kuntarekryn kautta: https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/hanketyontekija-rauman-museo-rau-25-142-19/?r=4 Tämän hankkeen alkujuuret ovat jo päättyneessä Living with Cultural Heritage - hankkeessa. Rauman kaupungin vetämässä Interreg Central Baltic  -ohjelman rahoittamassa hankkeessa partnereina olivat Kuldiga ja Aizpute Latviassa sekä Visby Ruotsissa. Liviheri-hankkeessa kehitettiin Toolkit for Co-Creation of Cultural Heritage D...