Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Hauskaa Pääsiäistä postikortti 1940-luvulta. Kuva: Finna / Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat Pääsiäinen paiskelee, sanoo sanonta. Pääsiäinen onkin kaikkien liikkuvien kirkkopyhien napa, jonka mukaan laskiainen, palmusunnuntai, helatorstai, helluntai ja kolminaisuuden sunnuntait määräytyvät. Pääsiäisen viettoaika vaihtelee maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 26. päivään ja useimmat pääsiäiset asettuvat huhtikuuhun, niin tänäkin vuonna. Pääsiäistä määrättäessä noudatetaan ikivanhaa laskelmaa, 532 vuoden jaksoa, joka perustuu kuun kiertoon. Laskukaava muodostuu kahdesta vanhasta havainnosta eli, että kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä, ja että vuodessa olevat sunnuntaipäivät ja muut viikonpäivät sattuvat aina joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Kun nämä luvut kerrotaan keskenään, saadaan 532 eli suuri pääsiäiskierros. Pääsiäinen on siis aina 532 vuoden kuluttua samana päivänä. Mitä perinteitä ja tapoja pääsiäiseen sitten on kuulunut ja kuuluu ehkä edel...

Vanhan Rauman Siurus vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanha Rauma vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanhan Rauman Latri vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Elämme poikkeuksellisia aikoja. Sen enempää tästä maailman tilanteesta ei tällä hetkellä voi sanoa. Nyt kun ympärillä olevat päivittäiset toiminnot ovat rajoittuneet minimiin voi mainiosti käydä merkitsemässä karttapalveluumme avoinna olevien kyselyiden paikannimiä Raumalta sekä Tunteiden paikkoja Vanhasta Raumasta . Paikannimiä onkin tullut palveluun mukavasti sekä itsekeksittyjä vain omassa käytössä olevia sekä yleisesti tunnettuja, molempia. Hauskaa on ollut lukea, millaisia nimiä sitä kaupunkilaisille on ajan saatossa käyttöön syntynyt. Tunteitakin on kerrottu, mikä on todella ilahduttavaa. Ilon, onnen ja pelon paikkamerkintöjä on tallennettu. Molempia saa tulla kuitenkin vielä lisää, joten alla olevista linkeistä pääsee niitä merkkaamaan. app.maptionnaire.com/fi/7497 app.m...

Hankeen uusi vuosi on lähtenyt mainiosti käyntiin. Uuden vuosikymmen alku tuntuu merkittävältä. Mitä kaikkea seuraavassa kymmenessä vuodessa tuleekaan tapahtumaan. Kaksi edellistä vuosikymmentä toivat lyhyessä ajassa paljon uusia asioita ja yhteiskunnan muutoksia. Yhtenä älypuhelimet, some sekä digitalisaatio. Tämä kaikki uusi ja uudenlainen tieto sekä uudenlaiset alustat, joihin tieto tallentuu, luovat haasteita myös museoalalle ja museoiden tallennukselle. Millaista on tämän uuden vuosikymmenen kulttuuriperintö ja mihin ja miten se tallennetaan? Hankkeessa aloitettiin vuonna 2019 keräämään lapsuusmuistoja Vanhasta Raumasta. Tätä aineistoa otetaan vastaan edelleen, jos sitä tarjotaan mutta tulevana keväänä mukaan tulee myös uusia aiheita, joita museo haluaa tallentaa kokoelmiinsa. Naolin portailla vuonna 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Ensimmäisenä uuden vuoden tallennusaiheena ovat paikannimet. Haluamme museolla saada tietoja ehkä jo unohdetuista paikannimistä tai ...

Sieltä se joulu taas tänäkin vuonna tulla jollottaa. Vanha Raumakin on puettu jouluiseen asuun, valot ja köynnökset ovat paikoillaan tuomassa valoa pimeyden keskelle. Kauppakatu jouluvalaistuksessa vuonna 2019. Kuvat: Noora Jokinen Niin kuin muuallakin Suomessa myös Raumalla joulu on aina ollut yksi vuoden suurimmista kirkollisista juhlista, jota suuresti ja riemullisesti on vietetty. Vanhan Rauman jouluvalaistus on otettu ilmeisesti käyttöön sotien jälkeen ja ollut ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten ilona vuonna 1949. Sitä ennen ihmiset valaisivat omia pihojaan ja esimerkiksi 1800-luvulla oli jouluaattona tapana laittaa kynttilälyhty asuntojen päätyihin tai tilapäisiin salkopuihin valaisemaan seuraavaa jouluaamua. Rauman ensimmäinen joulukatu vuonna 1949. Kuva: Rauman museon kokoelmat. Kauppakadun jouluvalot vuodelta 2001. Kuva: Rauman museo. Vanhan Rauman kaduilla ja toreilla on myös joulunajan kauppa käynyt vilkkaana, kun ihmiset hankkivat jou...

Tällä viikolla keskiviikkona 6.11. järjestetään hankkeen ensimmäinen työpaja ja sen teemana on lapsuus. Työpajan pitopaikka on Rauman museon Marela (Kauppakatu 24) ja työpajan yhteydessä on mahdollista tutustua veloituksetta myös museon näyttelyyn. Työpaja alkaa kello 18.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Tarjolla on kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Millaista on ollut viettää lapsuutta Vanhassa Raumassa? Missä leikittiin tai missä kulkivat parhaat reitit alueella? Entä minkälaista lapsiperheen elämä on alueella nykyään. Mitkä ovat lasten suosikkipaikat tai missä isovanhemmat ja lapsenlapset käyvät? Tule kertomaan niistä meille! Kuva: Rauman museon kokoelmat Työpajassa on tarkoituksena kokoontua yhteen alueen asukkaiden kanssa muistelemaan lapsuutta Vanhan Rauman alueella, pohtimaan millaista nykylapsiperheiden arki alueella on ja tallettamaan tietoja ja muistoja tulevaan kulttuuriperintötietopankkiin. Työpajassa opastetaan tiedonkeräyssovelluksen käyttöä, jota jokainen ...

Vanha Rauma on nykyään osa kaupungin kokonaisuutta. Keskellä kaupunkia sijaitseva Vanhan Rauman puutaloalue on Rauman kaupungin vanhin osa. Kaupunki on ajan saatossa kasvanut ja levinnyt Vanhan Rauman ympärille. Vanha Rauma oli käytännössä koko kaupunki aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Rauman alue koostuu jo keskiajalla tunnetusta Rauman kauppapaikasta ja siihen 1600-luvulla liitetyistä kortteleista. Keskiaikaisesta Raumasta tai sen rakennustavasta ei ole säilynyt tietoja. Keskiajasta on kuitenkin todisteena vielä tänäkin päivänä 1300-luvun lopulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä 1400-luvun alkupuolella valmistunut Pyhän Ristin kirkko. Rauman asemakaavasta on yhä hahmotettavissa keskiaikaisia piirteitä, jossa kaupunki rakentuu yhden pääkadun varteen. Vanhassa Raumassa tämä katu on nykyinen Kauppakatu. Vanhimman kaupunkiasutuksen on arveltu olleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kalatorin tienoilla, jossa rantaviiva kulki vielä 1300-luvulla. Rauman Kalatori 1...

Uusikaupunki on päässyt kunnioitettavaan 402 vuoden ikään, vaikkakin kaupungin keskustan puutaloalue on hieman nuorempi. Kuninkaan perustama kaupunki on muokkautunut nykyasuunsa useiden laajojen tulipalojen ja asemakaava-uudistusten myötä. Lehtipuiden katveessa lepäilevällä puutaloalueella voi kuitenkin vielä nykyäänkin aistia purjelaivakauden merellisen ilmapiirin. Alueen vanhimmat talot on rakennettu pääasiassa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin, vuosina 1846 ja 1855 kaupungissa riehuivat viimeiset laajat tulipalot, jotka yhdeksän vuoden aikajänteellä tuhosivat koko silloisen Uudenkaupungin ja jättivät kaupungin asukkaat kodittomiksi. 1900-luvun alun kaupunkia. Kuva: Uudenkaupungin museo Viimeisten palojen jälkeen lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz laati kaupungille uuden asemakaavan, jossa otettiin huomioon myös paloturvallisuus: Tonttikokoja suurennettiin ja tonttien yksi sivu jätettiin rakentamattomaksi, puita ja pensaita kasvavaksi palokujaksi. Katuja levennet...

Museo on kulttuuriperintöorganisaatio. Museon tehtävänä on tallettaa, vaalia ja esitellä kulttuuriperintöä, mutta yksinään se ei voi rakentaa elävää ja yhteisön omakseen kokemaa kulttuuriperintöä.  Perinteinen museon rooli on ollut menneisyyden jälkien tuottaminen esille eritoten näyttelytoiminnan kautta. Nyt käynnistyvä projekti ilmentää ajattelutavan muutosta. Museon tulee toimia yhteydessä yhteisöönsä. Parhaimmillaan se voi toiminnallaan edesauttaa yhteisöllisyyden kehittymistä. Kulttuuriperintö voidaan jakaa aineettomaan- ja aineelliseen kulttuuriperintöön. Aineellista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi rakennukset ja erilaiset esineet. Aineeton kulttuuriperintö puolestaan ilmenee esimerkiksi tarinoina, käytäntöinä ja määrittelytapoina (ks. esim. Karhunen 2014, 34). Aineeton kulttuuriperintö voidaan nähdä kulttuurin aineettomina muotoina, jotka auttavat yhteisöjä muistamaan menneisyyttään ja tapojaan sekä rakentamaan identiteettiään, yhteisöään ja paikallisuuttaan nykyisyyd...