Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2020.

Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä! – Laskiainen ja sen perinteet

Kuva
Tänään on laskiaistiistai, joten kerrotaanpa vähän aiheesta ja siitä millaista laskiaista Raumalla on vietetty. Laskiainen liittyy kirkollisiin juhliin ja sen ajankohta määräytyy pääsiäisen mukaan. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsisäistä, jolloin se voi olla aikaisintaan 8. päivä helmikuuta ja myöhäisintään 7. päivä maaliskuuta. Varsinainen laskiainen on kuitenkin vasta seuraavana tiistaina, josta ennen alkoi pääsiäiseen kestävä paaston aika. Laskiainen on ollut ollut katolisella ajalla kevätpaaston alkamisjuhla, ja nykyinen nimitys laskiainen on saatu sanasta laskea eli laskeutuminen paastoon. Samalla tavalla nimitys pääsiäinen on peräisin paastosta pääsemisestä. Kansanomaisena juhlana laskiainen on aikojen saatossa sisällyttänyt itseensä runsaan määrän erilaisia tapoja, perinteitä ja uskomuksia.   Vanhat laskiaisperinteet kansan keskuudessa ovat olleet pääosin naisiin ja naisten töihin liittyviä. Pellavaan, hamppuun ja villaan sekä karjanhoitoon on li

Paikannimet talteen!

Kuva
Nyt on aika alkaa tallettaa paikannimistöä Raumalta. Käy osoitteessa app.maptionnaire.com/fi/7497 laittamassa karttaan oma paikkasi ja sen nimi. Paikka ja paikannimi voivat olla yleisesti tunnettuja ja tiedettyjä tai sitten ihan sinun omasi ja omakeksimäsi. Jos sinulla on nimelle tai paikalle jokin tarina tai siihen liittyy jokin muisto jaa se meille! Aineisto tallentuu museon kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire-karttapalveluun ja sieltä edelleen museon kokoelmiin. Sans se meill ja nyt yhdessä tallettamaan! Kirjoittaja: Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo  

Paikannimet kulttuuriperintönä

Kuva
Paikannimet ovat tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä. Vanhat paikannimet kertovat alueen historiasta ja menneisyydestä. Paikannimissä näkyy usein myös alueen geologia ja biologia, kun nimeen on yhdistynyt esimerkiksi sanoja, järvi, vuori ja ranta. Monissa nimissä näkyy usein myös alueen asutushistoria, kulttuuri, ihmisten aikaansaannokset ja tapahtumat. Paikannimet ovat myös osa kansanperinnettä. Ne kertovat, mitkä paikat ovat aikojen kuluessa olleet ihmisten mielestä nimeämisen arvoisia ja merkityksellisiä kohteita. Nimet syntyvät ihmisten, kielen ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ne luovat mielikuvia paikasta, sitovat paikkaan tunteita ja rakentavat paikan identiteettiä. Rauman merikolun tornista kuvattu näkymä kohti Rauman keskustaa, nykyistä Vanhaa Raumaa. Nykyisen Kalliokadun varrella olevaa korttelia on kutsuttu Susikortteliksi, jonka vanhimmat talot ovat valmistuneet 1907-1908. Kuva: Rauman museon kokoelmat Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla