Tunteiden paikat Vanhassa Raumassa
Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin.
Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarkoituksena on rohkaista kokeilemaan ja lähestymään, suru säätää mielen ja kehon säästöliekille, inho suojelee taudinaiheuttajilta ja myrkytyksiltä. Pelko on valmiina jähmettämään kehon paikalleen tai varautumaan pakoon virittämällä sydämen, keuhkot ja lihakset täyteen valmiuteen. Vihan tunne saa kehon hyökkäämään. Hämmästys katkaisee käynnissä olevat ajatukset ja toiminnot silloin, kun ympäristössämme on jotain yllättävää. Nämä tunteet ovat pysyneet samankaltaisina ihmisen historiassa ja ovat olleet lajin säilymisen kannalta hyödyllisiä.
Koetut tunteet jäävät muistoihimme. Aurinkoiset, lämpimät kesäpäivät lapsuudesta ovat jättäneet muistiimme mielihyvän tunteita. Hammaslääkärissä käynti aiheutti pelon ja inhon tunteita, jotka muistamme. Viime viikolla syömämme pilaantunut ruoka muistuu mieleen inhon kautta. Tunteet jättävät jäljen. Yhtä mieltä siitä, miltä tietyt tunteet tuntuvat meissä jokaisessa, ei varmasti koskaan voida olla. Tunteet ja miten kukin ne kokevat ovat jokaisella hieman erilaisia ja tähän vaikuttaa jokaisen yksilöllinen elämänhistoria. Erilaiset tunteet tuntuvat kehossamme eri paikoissa. Kun onnellisuus tuntuu koko kehossa päästä varpaisiin, rakkaus rinnassa, keskivartalossa ja päässä, niin masennus voidaan kuvata tuntuvan käsissä ja jaloissa.
Ympäristöömme ja paikkoihin, jossa käymme tai joita päivittäin ohitamme voi liittyä tunteita. Muistot, joihin tunteet liittyvät kuten rakastuminen, inho ja pelko voivat kiinnittyä johonkin tiettyyn tapahtumapaikaan, jossa tunnetta on koettu. Nämä paikat saavat erityisiä merkityksiä tunteiden kautta ja jäävät mieliimme ja muistiimme.
Hankeen seuraava tallennusaihe onkin erilaiset tunteiden paikat Vanhassa Raumassa. Tunteet voivat olla minkälaisia vaan iloa, onnea, ärsytystä tai pelkoa. Paikat ja niihin liittyvät tunteet voivat olla tämän hetkisiä tai sitten muistoja menneistä ajoista. Näitä tunteiden paikkoja voi käydä merkkaamassa tuttuun Maptionnaire-karttapalveluumme keskiviikosta alkaen, jolloin uusi karttakysely avautuu, siitä lisää tällä viikolla.
Karttapalvelun lisäksi tunteiden paikkoja voi tulla muistelemaan ja jakamaan tällä viikolla keskiviikkona Marelaan, jossa kokoontuu hankkeen kolmas muisteluilta. Illan aikana voidaan muistella, keskustella ja kirjata ylös näitä monen kirjavia tunteiden paikkoja. Tervetuloa mukaan!
Kulttuuriperintöpankin muisteluilta aiheena tunteiden paikat 11.3.2020 klo 18-20 Rauman museon Marelassa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan!
Lähteet:
Artikkeli: Silja Aittoaho, Tunne mukaan päätöksiin. Länsi-Suomi 29.2.2020
Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo
 |
| Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat |
Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarkoituksena on rohkaista kokeilemaan ja lähestymään, suru säätää mielen ja kehon säästöliekille, inho suojelee taudinaiheuttajilta ja myrkytyksiltä. Pelko on valmiina jähmettämään kehon paikalleen tai varautumaan pakoon virittämällä sydämen, keuhkot ja lihakset täyteen valmiuteen. Vihan tunne saa kehon hyökkäämään. Hämmästys katkaisee käynnissä olevat ajatukset ja toiminnot silloin, kun ympäristössämme on jotain yllättävää. Nämä tunteet ovat pysyneet samankaltaisina ihmisen historiassa ja ovat olleet lajin säilymisen kannalta hyödyllisiä.
Koetut tunteet jäävät muistoihimme. Aurinkoiset, lämpimät kesäpäivät lapsuudesta ovat jättäneet muistiimme mielihyvän tunteita. Hammaslääkärissä käynti aiheutti pelon ja inhon tunteita, jotka muistamme. Viime viikolla syömämme pilaantunut ruoka muistuu mieleen inhon kautta. Tunteet jättävät jäljen. Yhtä mieltä siitä, miltä tietyt tunteet tuntuvat meissä jokaisessa, ei varmasti koskaan voida olla. Tunteet ja miten kukin ne kokevat ovat jokaisella hieman erilaisia ja tähän vaikuttaa jokaisen yksilöllinen elämänhistoria. Erilaiset tunteet tuntuvat kehossamme eri paikoissa. Kun onnellisuus tuntuu koko kehossa päästä varpaisiin, rakkaus rinnassa, keskivartalossa ja päässä, niin masennus voidaan kuvata tuntuvan käsissä ja jaloissa.
 |
| Eteläpitkäkatu, oik. ''Wälkklä'' 1979. Kuva: Rauman museon kokoelmat |
Ympäristöömme ja paikkoihin, jossa käymme tai joita päivittäin ohitamme voi liittyä tunteita. Muistot, joihin tunteet liittyvät kuten rakastuminen, inho ja pelko voivat kiinnittyä johonkin tiettyyn tapahtumapaikaan, jossa tunnetta on koettu. Nämä paikat saavat erityisiä merkityksiä tunteiden kautta ja jäävät mieliimme ja muistiimme.
 |
| Taka-Kalli, näkymä kaupunkiin vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat |
Hankeen seuraava tallennusaihe onkin erilaiset tunteiden paikat Vanhassa Raumassa. Tunteet voivat olla minkälaisia vaan iloa, onnea, ärsytystä tai pelkoa. Paikat ja niihin liittyvät tunteet voivat olla tämän hetkisiä tai sitten muistoja menneistä ajoista. Näitä tunteiden paikkoja voi käydä merkkaamassa tuttuun Maptionnaire-karttapalveluumme keskiviikosta alkaen, jolloin uusi karttakysely avautuu, siitä lisää tällä viikolla.
Karttapalvelun lisäksi tunteiden paikkoja voi tulla muistelemaan ja jakamaan tällä viikolla keskiviikkona Marelaan, jossa kokoontuu hankkeen kolmas muisteluilta. Illan aikana voidaan muistella, keskustella ja kirjata ylös näitä monen kirjavia tunteiden paikkoja. Tervetuloa mukaan!
Kulttuuriperintöpankin muisteluilta aiheena tunteiden paikat 11.3.2020 klo 18-20 Rauman museon Marelassa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan!
Lähteet:
Artikkeli: Silja Aittoaho, Tunne mukaan päätöksiin. Länsi-Suomi 29.2.2020
Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo
Kommentit
Lähetä kommentti
Hei,
Kiitos kommentistasi!