Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Vapusta on vierähtänyt tovi ja kesä on vihdoinkin alkanut. Vanha Rauma alkaa olla kauneimmillaan kesäisessä asussaan, pihat ovat vehreitä ja värikkäitä. Ihmisiäkin on alkanut näkyä kaduilla ja toreilla pitkän hiljaisen kevään jälkeen. Mukavaa nähdä taas Vanhan Rauman elävän ja palaavan takaisin normaalimpaan arkeen. Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Kuva: Noora Jokinen, Rauman museo Hankkeessa elellään tällä hetkellä pientä suvantovaihetta. Aineistonkeruu on saatu pääosin suoritettua kyselyiden avulla ja ihan mukavasti sitä saatiinkin. Raumalla paikannimet oli suosituin aihe mutta lapsuusmuistoja ja tunteiden paikkojakin jaettiin mukavasti. Parasta onkin ollut lukea raumalaisten muistoja ja kokemuksia vuosien varrelta aina nykypäivään asti. Lämmin kiitos niistä kaikista. Kaikki kolme Rauman kyselyä ovat edelleen avoinna, jos haluaa vielä käydä tallettamassa muistojaan museon kokoelmiin. Linkit kyselyihin ovat tekstin lopussa. Myös Uudessakaupu...

Vapunviettoa Raumalla 2005. Kuva: Rauman museo Kevät on vuotuisjuhlien aikaa. Laskiaisesta pääsiäiseen ja vapun kautta helatorstaihin ja helluntaihin ja siitä juhannukseen. Jokaiseen vuotuisjuhlaan on kuulunut Suomessa omia perinteitä, niin kirkollisia kuin maallisiakin. Laskiainen ja pääsiäinen on jo vietetty ja käsitelty ja nyt vuoron saa vappu. Vappua eli pyhimys Valburgin päivää toukokuun ensimmäisen on juhlittu jo keskiajalla. Valburg oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka ajan tavan mukaan laitettiin kymmenen vuoden ikäisenä luostariin. Kyseinen luostari oli tarkoitettu erityisesti naisille, jotka eivät menneet naimisiin. Valburg lähti vuonna 748 Englannista veljensä Willibaldin kanssa Saksaan tekemän lähetystyötä, levittämään ja juurruttamaan kristinuskoa. Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä, ja laiva joutui merihätään. Legendan mukaan Valburg rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui satamaan. Sen tähden hän on yhä m...

Hauskaa Pääsiäistä postikortti 1940-luvulta. Kuva: Finna / Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat Pääsiäinen paiskelee, sanoo sanonta. Pääsiäinen onkin kaikkien liikkuvien kirkkopyhien napa, jonka mukaan laskiainen, palmusunnuntai, helatorstai, helluntai ja kolminaisuuden sunnuntait määräytyvät. Pääsiäisen viettoaika vaihtelee maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 26. päivään ja useimmat pääsiäiset asettuvat huhtikuuhun, niin tänäkin vuonna. Pääsiäistä määrättäessä noudatetaan ikivanhaa laskelmaa, 532 vuoden jaksoa, joka perustuu kuun kiertoon. Laskukaava muodostuu kahdesta vanhasta havainnosta eli, että kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä, ja että vuodessa olevat sunnuntaipäivät ja muut viikonpäivät sattuvat aina joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Kun nämä luvut kerrotaan keskenään, saadaan 532 eli suuri pääsiäiskierros. Pääsiäinen on siis aina 532 vuoden kuluttua samana päivänä. Mitä perinteitä ja tapoja pääsiäiseen sitten on kuulunut ja kuuluu ehkä edel...

Vanhan Rauman Siurus vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanha Rauma vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanhan Rauman Latri vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Elämme poikkeuksellisia aikoja. Sen enempää tästä maailman tilanteesta ei tällä hetkellä voi sanoa. Nyt kun ympärillä olevat päivittäiset toiminnot ovat rajoittuneet minimiin voi mainiosti käydä merkitsemässä karttapalveluumme avoinna olevien kyselyiden paikannimiä Raumalta sekä Tunteiden paikkoja Vanhasta Raumasta . Paikannimiä onkin tullut palveluun mukavasti sekä itsekeksittyjä vain omassa käytössä olevia sekä yleisesti tunnettuja, molempia. Hauskaa on ollut lukea, millaisia nimiä sitä kaupunkilaisille on ajan saatossa käyttöön syntynyt. Tunteitakin on kerrottu, mikä on todella ilahduttavaa. Ilon, onnen ja pelon paikkamerkintöjä on tallennettu. Molempia saa tulla kuitenkin vielä lisää, joten alla olevista linkeistä pääsee niitä merkkaamaan. app.maptionnaire.com/fi/7497 app.m...

Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin. Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarko...

Tänään on laskiaistiistai, joten kerrotaanpa vähän aiheesta ja siitä millaista laskiaista Raumalla on vietetty. Laskiainen liittyy kirkollisiin juhliin ja sen ajankohta määräytyy pääsiäisen mukaan. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsisäistä, jolloin se voi olla aikaisintaan 8. päivä helmikuuta ja myöhäisintään 7. päivä maaliskuuta. Varsinainen laskiainen on kuitenkin vasta seuraavana tiistaina, josta ennen alkoi pääsiäiseen kestävä paaston aika. Laskiainen on ollut ollut katolisella ajalla kevätpaaston alkamisjuhla, ja nykyinen nimitys laskiainen on saatu sanasta laskea eli laskeutuminen paastoon. Samalla tavalla nimitys pääsiäinen on peräisin paastosta pääsemisestä. Kansanomaisena juhlana laskiainen on aikojen saatossa sisällyttänyt itseensä runsaan määrän erilaisia tapoja, perinteitä ja uskomuksia.   Vanhat laskiaisperinteet kansan keskuudessa ovat olleet pääosin naisiin ja naisten töihin liittyviä. Pellavaan, hamppuun ja villaan sekä karjanhoitoon o...

Nyt on aika alkaa tallettaa paikannimistöä Raumalta. Käy osoitteessa app.maptionnaire.com/fi/7497 laittamassa karttaan oma paikkasi ja sen nimi. Paikka ja paikannimi voivat olla yleisesti tunnettuja ja tiedettyjä tai sitten ihan sinun omasi ja omakeksimäsi. Jos sinulla on nimelle tai paikalle jokin tarina tai siihen liittyy jokin muisto jaa se meille! Aineisto tallentuu museon kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire-karttapalveluun ja sieltä edelleen museon kokoelmiin. Sans se meill ja nyt yhdessä tallettamaan! Kirjoittaja: Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo  

Nuuttipukit kierroksella Raumalla Sampaanalalla vuonna 1969 tai 1970. Kuva: Rauman museon kokoelmat Joulunajan klassikkosanontahan kuuluu ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Sanonta kertoo perinteisen suomalaisen joulunajan alkamisesta ja päättymisestä. Perinteisen ajanlaskun mukaan joulukausi alkoi Tuomaan päivästä (21.12.) ja päättyi Nuutin päivään, joka nykyään on 13.1. mutta ennen vuotta 1708 se oli 7.1. heti loppiaisen jälkeen. Tätä 7.1. ollutta päivää on kutsuttu ja paikoin varmasti kutsutaan edelleenkin vanhaksi nuutiksi  ja myöhäisempää uudeksi nuutiksi . Päivä on ollut myös se, johon joulurauhan on katsottu päättyneen. Nuuttiperinne on useimmiten liittynyt vanhaan nuuttiin, eli loppiaisen jälkeiseen päivään, vaikka Nuutin päivä on jo lähes kolme vuosisataa ollut pohjoismaisissa almanakoissa 13.1. Vanha nuutti on alkuperäinen, Pyhän Knutin, 1100-luvulla kuolleen tanskalaisen herttuan, Knut Lavardin muistopäivä. Tammikuun 13. päivän toinen nimi...