Kulttuuriperintöä pankkiin! - Kulttuuriperintötietopankin luominen yhteisöllisenä hankkeena

Vanhan Rauman Siurus vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanha Rauma vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Vanhan Rauman Latri vuodelta 1975. Kuva: Rauman museon kokoelmat Elämme poikkeuksellisia aikoja. Sen enempää tästä maailman tilanteesta ei tällä hetkellä voi sanoa. Nyt kun ympärillä olevat päivittäiset toiminnot ovat rajoittuneet minimiin voi mainiosti käydä merkitsemässä karttapalveluumme avoinna olevien kyselyiden paikannimiä Raumalta sekä Tunteiden paikkoja Vanhasta Raumasta . Paikannimiä onkin tullut palveluun mukavasti sekä itsekeksittyjä vain omassa käytössä olevia sekä yleisesti tunnettuja, molempia. Hauskaa on ollut lukea, millaisia nimiä sitä kaupunkilaisille on ajan saatossa käyttöön syntynyt. Tunteitakin on kerrottu, mikä on todella ilahduttavaa. Ilon, onnen ja pelon paikkamerkintöjä on tallennettu. Molempia saa tulla kuitenkin vielä lisää, joten alla olevista linkeistä pääsee niitä merkkaamaan. app.maptionnaire.com/fi/7497 app.m...

Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin. Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarko...

Tänään on laskiaistiistai, joten kerrotaanpa vähän aiheesta ja siitä millaista laskiaista Raumalla on vietetty. Laskiainen liittyy kirkollisiin juhliin ja sen ajankohta määräytyy pääsiäisen mukaan. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsisäistä, jolloin se voi olla aikaisintaan 8. päivä helmikuuta ja myöhäisintään 7. päivä maaliskuuta. Varsinainen laskiainen on kuitenkin vasta seuraavana tiistaina, josta ennen alkoi pääsiäiseen kestävä paaston aika. Laskiainen on ollut ollut katolisella ajalla kevätpaaston alkamisjuhla, ja nykyinen nimitys laskiainen on saatu sanasta laskea eli laskeutuminen paastoon. Samalla tavalla nimitys pääsiäinen on peräisin paastosta pääsemisestä. Kansanomaisena juhlana laskiainen on aikojen saatossa sisällyttänyt itseensä runsaan määrän erilaisia tapoja, perinteitä ja uskomuksia.   Vanhat laskiaisperinteet kansan keskuudessa ovat olleet pääosin naisiin ja naisten töihin liittyviä. Pellavaan, hamppuun ja villaan sekä karjanhoitoon o...

Nyt on aika alkaa tallettaa paikannimistöä Raumalta. Käy osoitteessa app.maptionnaire.com/fi/7497 laittamassa karttaan oma paikkasi ja sen nimi. Paikka ja paikannimi voivat olla yleisesti tunnettuja ja tiedettyjä tai sitten ihan sinun omasi ja omakeksimäsi. Jos sinulla on nimelle tai paikalle jokin tarina tai siihen liittyy jokin muisto jaa se meille! Aineisto tallentuu museon kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire-karttapalveluun ja sieltä edelleen museon kokoelmiin. Sans se meill ja nyt yhdessä tallettamaan! Kirjoittaja: Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo  

Paikannimet ovat tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä. Vanhat paikannimet kertovat alueen historiasta ja menneisyydestä. Paikannimissä näkyy usein myös alueen geologia ja biologia, kun nimeen on yhdistynyt esimerkiksi sanoja, järvi, vuori ja ranta. Monissa nimissä näkyy usein myös alueen asutushistoria, kulttuuri, ihmisten aikaansaannokset ja tapahtumat. Paikannimet ovat myös osa kansanperinnettä. Ne kertovat, mitkä paikat ovat aikojen kuluessa olleet ihmisten mielestä nimeämisen arvoisia ja merkityksellisiä kohteita. Nimet syntyvät ihmisten, kielen ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ne luovat mielikuvia paikasta, sitovat paikkaan tunteita ja rakentavat paikan identiteettiä. Rauman merikolun tornista kuvattu näkymä kohti Rauman keskustaa, nykyistä Vanhaa Raumaa. Nykyisen Kalliokadun varrella olevaa korttelia on kutsuttu Susikortteliksi, jonka vanhimmat talot ovat valmistuneet 1907-1908. Kuva: Rauman museon kokoelmat Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla...