Sans se meill - Tallenna muistosi museon kokoelmiin


Sans se meill on Rauman museon Kulttuuriperintötietopankki -hankkeen luoma tunnus hankkeen kulttuuriperintöaineiston keruulle. Talleta omat muistosi tai nykyhetkesi Vanhan Rauman alueelta museon kokoelmiin. Hankkeessa kerätään tietoja, muistoja ja muuta aineistoa kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire -palveluun. Muistosi tallentuvat museon arkistoon ja olet arvokkaana apuna museon tekemässä kulttuuriperintötyössä.

Hankkeen ensimmäinen tallennusaihe on lapsuus Vanhassa Raumassa ja omia muistojasi pääset tallettamaan täältä: Lapsuus Vanhassa Raumassa tai kirjoittamalla kyselyn suoran osoitteen app.maptionnaire.com/fi/7098 selaimen osoitekenttään. Kysely toimii tietokoneella, puhelimella ja tabletilla. 

Kyselyn löydät myös Rauman museon internet sivuilta Rauman museo.

Jos olet viettänyt lapsuuttasi Vanhassa Raumassa tai asut siellä nyt, käy tallettamassa tietosi ja muistosi osaksi museon kokoelmia. Kaikkien muistot ja tarinat ovat yhtä arvokkaita ja pienikin tiedonjyvänen otetaan ilolla vastaan. Muistosi tallentuvat museon arkistoon tutkijoiden käyttöön perintönä tuleville sukupolville. Tarkoituksena on kerätä sekä menneisyyden muistoja että nykyisyyden arkea, käytäntöjä, paikkoja ja reittejä.

Palvelussa voi merkitä karttaan paikkoja ja reittejä, joista on muistoja tai tietoa. Palvelu tallettaa tietoja paikkatiedon perusteella, jolloin karttaan merkitään lapsuuteen liittyvä paikka ja paikkaan liittyvä muisto. Helppoa ja vaivatonta. Palvelussa voi lisätä myös muistoihin tai paikkoihin liittyviä kuvia tai videota.

Kysely koostuu kolmesta osasta: Taustatiedot, Muistojen paikat ja reitit sekä Tämän päivän lasten paikat ja reitit. Lisäksi lopussa on vielä mahdollisuus aineiston lähetykseen sekä yhteystietojen antamiseen. Jokaiseen kyselyn osaan ei ole pakko vastata, vaan vastata voi ainoastaan niihin kohtiin, joista on tietoa. Muut kohdat voi jättää täyttämättä.

Lapsuus Vanhassa Raumassa Maptionnaire-kyselyn etusivu.


Kyselyssä voi tallettaa joko lapsuuden muistoja tai nykypäivän lapsuuden paikkoja tai reittejä. Esimerkiksi koulumatkan tai leikkipaikan.

Kysely toteutetaan anonyymisti, mutta halutessaan voi jättää meille yhteystiedot kyselyn viimeisellä sivulla. Jos palveluun lataa aineistoa (kuvia, videoita), tulee silloin kirjoittaa aineiston latauksen yhteydessä omat yhteystiedot kohtaan, jossa niitä kysytään. Kysely on avoinna 31.1.2020 asti.

Kiitos osallistumisestasi, ja ei kun tallettamaan!

Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo

Isopoikkikatua vasemmalla ''Ruahola''. Kuva: Anna Nurmi-Nielsen 1999, Rauman museon kokoelmat
Iso-Wuarlan piha vuodelta 1975. Kuva Rauman museon kokoelmat

Kommentit

Lähetä kommentti

Hei,

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanha Rauma, osa I: Historiaa

Kuva
Vanha Rauma on nykyään osa kaupungin kokonaisuutta. Keskellä kaupunkia sijaitseva Vanhan Rauman puutaloalue on Rauman kaupungin vanhin osa. Kaupunki on ajan saatossa kasvanut ja levinnyt Vanhan Rauman ympärille. Vanha Rauma oli käytännössä koko kaupunki aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Rauman alue koostuu jo keskiajalla tunnetusta Rauman kauppapaikasta ja siihen 1600-luvulla liitetyistä kortteleista. Keskiaikaisesta Raumasta tai sen rakennustavasta ei ole säilynyt tietoja. Keskiajasta on kuitenkin todisteena vielä tänäkin päivänä 1300-luvun lopulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä 1400-luvun alkupuolella valmistunut Pyhän Ristin kirkko. Rauman asemakaavasta on yhä hahmotettavissa keskiaikaisia piirteitä, jossa kaupunki rakentuu yhden pääkadun varteen. Vanhassa Raumassa tämä katu on nykyinen Kauppakatu. Vanhimman kaupunkiasutuksen on arveltu olleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kalatorin tienoilla, jossa rantaviiva kulki vielä 1300-luvulla. Rauman Kalatori 1
Lue lisää

Knuutpuk – Nuuttipukkiperinne Raumalla

Kuva
Nuuttipukit kierroksella Raumalla Sampaanalalla vuonna 1969 tai 1970. Kuva: Rauman museon kokoelmat Joulunajan klassikkosanontahan kuuluu ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Sanonta kertoo perinteisen suomalaisen joulunajan alkamisesta ja päättymisestä. Perinteisen ajanlaskun mukaan joulukausi alkoi Tuomaan päivästä (21.12.) ja päättyi Nuutin päivään, joka nykyään on 13.1. mutta ennen vuotta 1708 se oli 7.1. heti loppiaisen jälkeen. Tätä 7.1. ollutta päivää on kutsuttu ja paikoin varmasti kutsutaan edelleenkin vanhaksi nuutiksi  ja myöhäisempää uudeksi nuutiksi . Päivä on ollut myös se, johon joulurauhan on katsottu päättyneen. Nuuttiperinne on useimmiten liittynyt vanhaan nuuttiin, eli loppiaisen jälkeiseen päivään, vaikka Nuutin päivä on jo lähes kolme vuosisataa ollut pohjoismaisissa almanakoissa 13.1. Vanha nuutti on alkuperäinen, Pyhän Knutin, 1100-luvulla kuolleen tanskalaisen herttuan, Knut Lavardin muistopäivä. Tammikuun 13. päivän toinen nimi ruo
Lue lisää

Vappuja!

Kuva
Vapunviettoa Raumalla 2005. Kuva: Rauman museo Kevät on vuotuisjuhlien aikaa. Laskiaisesta pääsiäiseen ja vapun kautta helatorstaihin ja helluntaihin ja siitä juhannukseen. Jokaiseen vuotuisjuhlaan on kuulunut Suomessa omia perinteitä, niin kirkollisia kuin maallisiakin. Laskiainen ja pääsiäinen on jo vietetty ja käsitelty ja nyt vuoron saa vappu. Vappua eli pyhimys Valburgin päivää toukokuun ensimmäisen on juhlittu jo keskiajalla. Valburg oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka ajan tavan mukaan laitettiin kymmenen vuoden ikäisenä luostariin. Kyseinen luostari oli tarkoitettu erityisesti naisille, jotka eivät menneet naimisiin. Valburg lähti vuonna 748 Englannista veljensä Willibaldin kanssa Saksaan tekemän lähetystyötä, levittämään ja juurruttamaan kristinuskoa. Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä, ja laiva joutui merihätään. Legendan mukaan Valburg rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui satamaan. Sen tähden hän on yhä m
Lue lisää