Sans se meill - Tallenna muistosi museon kokoelmiin


Sans se meill on Rauman museon Kulttuuriperintötietopankki -hankkeen luoma tunnus hankkeen kulttuuriperintöaineiston keruulle. Talleta omat muistosi tai nykyhetkesi Vanhan Rauman alueelta museon kokoelmiin. Hankkeessa kerätään tietoja, muistoja ja muuta aineistoa kulttuuriperintötietopankkina toimivaan Maptionnaire -palveluun. Muistosi tallentuvat museon arkistoon ja olet arvokkaana apuna museon tekemässä kulttuuriperintötyössä.

Hankkeen ensimmäinen tallennusaihe on lapsuus Vanhassa Raumassa ja omia muistojasi pääset tallettamaan täältä: Lapsuus Vanhassa Raumassa tai kirjoittamalla kyselyn suoran osoitteen app.maptionnaire.com/fi/7098 selaimen osoitekenttään. Kysely toimii tietokoneella, puhelimella ja tabletilla. 

Kyselyn löydät myös Rauman museon internet sivuilta Rauman museo.

Jos olet viettänyt lapsuuttasi Vanhassa Raumassa tai asut siellä nyt, käy tallettamassa tietosi ja muistosi osaksi museon kokoelmia. Kaikkien muistot ja tarinat ovat yhtä arvokkaita ja pienikin tiedonjyvänen otetaan ilolla vastaan. Muistosi tallentuvat museon arkistoon tutkijoiden käyttöön perintönä tuleville sukupolville. Tarkoituksena on kerätä sekä menneisyyden muistoja että nykyisyyden arkea, käytäntöjä, paikkoja ja reittejä.

Palvelussa voi merkitä karttaan paikkoja ja reittejä, joista on muistoja tai tietoa. Palvelu tallettaa tietoja paikkatiedon perusteella, jolloin karttaan merkitään lapsuuteen liittyvä paikka ja paikkaan liittyvä muisto. Helppoa ja vaivatonta. Palvelussa voi lisätä myös muistoihin tai paikkoihin liittyviä kuvia tai videota.

Kysely koostuu kolmesta osasta: Taustatiedot, Muistojen paikat ja reitit sekä Tämän päivän lasten paikat ja reitit. Lisäksi lopussa on vielä mahdollisuus aineiston lähetykseen sekä yhteystietojen antamiseen. Jokaiseen kyselyn osaan ei ole pakko vastata, vaan vastata voi ainoastaan niihin kohtiin, joista on tietoa. Muut kohdat voi jättää täyttämättä.

Lapsuus Vanhassa Raumassa Maptionnaire-kyselyn etusivu.


Kyselyssä voi tallettaa joko lapsuuden muistoja tai nykypäivän lapsuuden paikkoja tai reittejä. Esimerkiksi koulumatkan tai leikkipaikan.

Kysely toteutetaan anonyymisti, mutta halutessaan voi jättää meille yhteystiedot kyselyn viimeisellä sivulla. Jos palveluun lataa aineistoa (kuvia, videoita), tulee silloin kirjoittaa aineiston latauksen yhteydessä omat yhteystiedot kohtaan, jossa niitä kysytään. Kysely on avoinna 31.1.2020 asti.

Kiitos osallistumisestasi, ja ei kun tallettamaan!

Kirjoittaja:
Noora Jokinen, tutkija Co-Creation of Cultural Heritage Databank -hanke, Rauman museo

Isopoikkikatua vasemmalla ''Ruahola''. Kuva: Anna Nurmi-Nielsen 1999, Rauman museon kokoelmat
Iso-Wuarlan piha vuodelta 1975. Kuva Rauman museon kokoelmat

Kommentit

Lähetä kommentti

Hei,

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanha Rauma, osa I: Historiaa

Kuva
Vanha Rauma on nykyään osa kaupungin kokonaisuutta. Keskellä kaupunkia sijaitseva Vanhan Rauman puutaloalue on Rauman kaupungin vanhin osa. Kaupunki on ajan saatossa kasvanut ja levinnyt Vanhan Rauman ympärille. Vanha Rauma oli käytännössä koko kaupunki aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Rauman alue koostuu jo keskiajalla tunnetusta Rauman kauppapaikasta ja siihen 1600-luvulla liitetyistä kortteleista. Keskiaikaisesta Raumasta tai sen rakennustavasta ei ole säilynyt tietoja. Keskiajasta on kuitenkin todisteena vielä tänäkin päivänä 1300-luvun lopulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä 1400-luvun alkupuolella valmistunut Pyhän Ristin kirkko. Rauman asemakaavasta on yhä hahmotettavissa keskiaikaisia piirteitä, jossa kaupunki rakentuu yhden pääkadun varteen. Vanhassa Raumassa tämä katu on nykyinen Kauppakatu. Vanhimman kaupunkiasutuksen on arveltu olleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kalatorin tienoilla, jossa rantaviiva kulki vielä 1300-luvulla. Rauman Kalatori 1...
Lue lisää

Paikannimet kulttuuriperintönä

Kuva
Paikannimet ovat tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä. Vanhat paikannimet kertovat alueen historiasta ja menneisyydestä. Paikannimissä näkyy usein myös alueen geologia ja biologia, kun nimeen on yhdistynyt esimerkiksi sanoja, järvi, vuori ja ranta. Monissa nimissä näkyy usein myös alueen asutushistoria, kulttuuri, ihmisten aikaansaannokset ja tapahtumat. Paikannimet ovat myös osa kansanperinnettä. Ne kertovat, mitkä paikat ovat aikojen kuluessa olleet ihmisten mielestä nimeämisen arvoisia ja merkityksellisiä kohteita. Nimet syntyvät ihmisten, kielen ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ne luovat mielikuvia paikasta, sitovat paikkaan tunteita ja rakentavat paikan identiteettiä. Rauman merikolun tornista kuvattu näkymä kohti Rauman keskustaa, nykyistä Vanhaa Raumaa. Nykyisen Kalliokadun varrella olevaa korttelia on kutsuttu Susikortteliksi, jonka vanhimmat talot ovat valmistuneet 1907-1908. Kuva: Rauman museon kokoelmat Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla...
Lue lisää

Tunteiden paikat Vanhassa Raumassa

Kuva
Tunteet ohjaavat ihmistä ja auttavat järjen ohella meitä tekemään valintoja ja päätöksiä. Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen toiminnan perustaa, eivätkä pelkän järjen varassa tehdyt päätökset ole aina kestäviä. Järki onkin evoluutiossa tunteita myöhäisempi tulokas ja sen vaikutusvalta tunteisiin on rajallinen. Järki ja tunteet toimivat ihmisessä suurin piirtein rintarinnan, mutta väkipakolla järki ei voi muuttaa tunteita, vaan ennemminkin toisin päin. Joenvarsi ''Kirstin'' kohdalta 1990. Kuva: Juhani Korvenoja, Rauman museon kokoelmat Niin sanottuina perustunteina pidetään kuutta tunnetta mielihyvää, surua, inhoa, vihaisuutta, pelkoa ja hämmästystä. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä siitä, mitkä tunteet ovat ns. perustunteita ja miten ne muokkautuvat ihmisen yksilönkehityksen aikana, näitä kuutta tunnetta pidetään kuitenkin varsin laajalti perusteltuina. Jokaiselle näistä kuudesta tunteesta on muovautunut oma tehtävänsä maailmassa selviytymisessä. Mielihyvän tarko...
Lue lisää